KIELLON VASTAINEN SOTA
Kunnes loppuun Ensimmäisen maailmansodan, turvaudutaan aseellinen voimankäyttö oli pitää laiton teko, mutta yhtä hyväksyttävä tapa ratkaista riita-asioita.

vuonna 1919 Kansainliiton liitto ja vuonna 1928 Pariisin sopimus (Briand-Kelloggin sopimus) pyrkivät kieltämään sodan. Hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan vuonna 1945 vahvisti suuntausta: ”Organisaation jäseniä on tyhjää, niiden kansainväliset suhteet, turvautumasta uhka tai voimankäytöstä …,”YK: n peruskirjassa kuitenkin puolustetaan valtioiden oikeutta yksilölliseen tai kollektiiviseen itsepuolustukseen vastauksena toisen valtion (tai Valtioryhmän) hyökkäyksiin. YK: n turvallisuusneuvosto, joka toimii perusteella Peruskirjan VII Luvun, voi myös päättää turvautua kollektiivista voimankäyttöä vastauksena uhka rauhalle, rikkominen rauhan, tai teko aggressiota.,

kansainvälisen humanitaarisen oikeuden JA ’velvollisuus SUOJELLA’
Global Keskuksen Vastuu Suojaa perustettiin vuonna 2008; se on tärkeä rooli kehittää ja edistää käsite ’velvollisuus suojella’ (R2P), jossa se määritellään seuraavasti:

”vastuu suojella on periaate, jolla pyritään varmistamaan, että kansainvälisen yhteisön ei koskaan enää ei toimi edessä kansanmurhan ja muita vakavia muotoja ihmisoikeuksien väärinkäyttöä., Valtion-ja hallitusten päämiehet hyväksyivät” R2P: n”, kuten sitä yleisesti lyhennetään, vuoden 2005 huippukokouksessa Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokouksena. Periaate todetaan ensinnäkin, että valtioilla on velvollisuus suojella kansalaisiaan massa julmuudet; toiseksi, että kansainvälisen yhteisön pitäisi auttaa heitä tekemään niin; ja kolmanneksi, siitä, että jos kyseinen valtio ei toimi asianmukaisesti, velvollisuus tehdä niin kuuluu, että suurempi yhteisö., R2P olisi ymmärrettävä juhlallisen lupauksen johtajat jokainen maa kaikki miehet ja naiset uhanalaisten massa julmuuksista.”

käsite R2P merkitsee sitä, että jos Valtio selvästi epäonnistuu noudattamaan velvollisuuttaan suojella väestöä neljä erityisesti rikoksia – kansanmurha, sotarikokset, etninen puhdistus ja rikokset ihmisyyttä vastaan – kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus ryhtyä yhteisiin toimiin suojellakseen ihmisiä kyseessä., Tällaisia toimia voidaan toteuttaa eri muodoissa: diplomatiaa, humanitaarista toimenpiteitä tai muita rauhanomaisia keinoja; se voi myös, viimeisenä keinona, liittyy voimankäyttöön, mutta vasta sen jälkeen, kun YK: n turvallisuusneuvoston valtuutusta. Vaikka R2P kutsutaan joskus ”nousevan normi,” se ei ole sitova oikeudellinen velvollisuus sitouttaa kansainvälinen yhteisö, mutta poliittinen väline.

IHL ei tarjoa tällaista perustaa kansainvälisten suhteiden voimankäytön laillistamiselle tai laillistamiselle. Se ei myöskään kiellä valtioita käyttämästä voimakeinoja humanitaarisiin tarkoituksiin., Asevoimien käytön laillisuus kansainvälisissä suhteissa määräytyy yksinomaan jus ad bellumin alaisuudessa. On huomattava, kuitenkin, että syyt taustalla R2P ja velvollisuus varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen ovat sukua toisilleen, siinä määrin, että ne korostavat kansainvälisen yhteisön velvollisuus varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen ja estämään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, kuten sotarikoksia ja muita kansainvälisiä rikoksia., Voimankäytön R2P yhteydessä voi myös olla pidetään yhtenä muodostaa yhteisen toiminnan Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa nimenomaisesti mainittu Artikla 89 Pöytäkirja I 8 päivänä kesäkuuta 1977 tiedostojen Geneven Yleissopimusten (Additional Protocol I), jossa todetaan, että ”tilanteissa, vakavista loukkauksista Yleissopimusten tai tämän Pöytäkirjan Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat toimimaan yhdessä tai erikseen, yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa ja noudattaen Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan.,”

ICRC puolueettomuuden perusperiaatteen mukaisesti ei kannata eikä vastusta R2P: n sotilaallisia interventioita. Se ei ota kantaa kansainvälisen yhteisön toimiin IHL: n kunnioittamisen varmistamiseksi. Siellä on edelleen tämä ratkaiseva seikka kuitenkin: mikä tahansa voimankäyttö perusteella R2P-ja/tai velvollisuus varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittaminen on noudatettava asianmukaisia velvoitteita kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön. Toisin sanoen, Valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumisesta aseellisiin konflikteihin osana R2P toiminnassa on noudatettava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kaikkina aikoina.,