BeshalachExodus 13:17-17:16Judges 4:4-5:31

lait geometria opettaa meille, että lyhin matka kahden pisteen välillä on suora viiva. Jos vain juutalaiset eivät olisi jättäneet sitä luokkaa väliin orjuutettuna Egyptissä, ehkä heiltä ei olisi mennyt 40 vuotta saapua Luvattuun Maahan. Näyttää kuitenkin siltä, että Jumalalla oli muita suunnitelmia esi-isiemme varalle.

minua on aina kiehtonut se, miten ihmiset menevät pisteestä A pisteeseen B., Usein sinulla on sama tuttu dilemma, mutta jos pyydät ihmisryhmää löytämään vastauksen, jokainen keksii oman ainutlaatuisen tapansa ratkaista ongelma. Se muistuttaa hyvin paljon nykyajan GPS: ää. San Franciscoon päästäkseen voi ottaa 101 tai 280, tai tulla Golden Gate-sillan tai Bay Bridgen yli.,

Kun ensimmäinen haara meidän matka voi tuntua helppoa, olemme usein ohjattu, tai ehkä tarkemmin sanottuna, ”uudelleen,” sopeutua ulkoiset tekijät: liikenne (ei mitenkään epätavallista, että Lahden Alueella), huono sää, täytyy lopettaa kaasun ja niin edelleen. Harvoin pystymme itse asiassa kulkemaan suoralla, tauotta kulkevalla polulla.,

Kuten Israelilaiset vilistää lähteä Egyptistä, me opimme avaa jakeita tämän viikon Tooran jakso, että ”Kun Farao päästi kansan menemään, ei Jumala johtaa heidät siten, Filistealaiset, vaikka se oli lähempänä, sillä Jumala sanoi, ’ihmiset voivat muuttaa mielensä, kun he näkevät sodan, ja palata Egyptiin.”Niin Jumala johti kansaa kiertoliittymässä, erämaan tietä Kaislamerellä” (2.Moos. 13:17-18).

Miksi Jumala tuntevat tarvetta olla Israelilaiset vaeltaa päämäärättömästi sijaan siirtyä suoraan määränpäähänsä?, Luulisi, että paetessaan vihollista, pyrkiessään kiihkeästi vapauteen, he haluaisivat päästä turvaan mahdollisimman pian.

Nykyajan Raamatun tutkija Avivah Zornberg toteaa, ”opposition tie ei ottanut (”straight” road) valittu reitti (jäljempänä ’kiero’ reitti) kantaa oman paradoksaalinen resonanssi. On selvää, että suora tie on parempi ’kiero’; strategisesti, fyysisesti ja eettisesti; itse asiassa metaforinen käyttö näitä ilmaisuja — suora ja mutkaisia polkuja — on arkipäivää eettisiä kirjoituksia., Vielä täällä, Toora tekee pisteen Jumala ei ota selvää reitti Läpi avauspuheessaan tällä hetkellä lunastuksen, ymmärrämme, että Israelilaiset, vaikka tällä hetkellä kaksijakoisia liikkeen vapaus” (”Tiedot Tempaus: mietteitä Exodus”).

Zornberg viittaa matkallaan hyvin todellisiin haasteisiin: ahdistukseen, epävarmuuteen., Exodus Egyptistä on täynnä tietyn tuntemattoman pelko, ja näyttää siltä, että Jumala oli huolissaan siitä, että kun Israelilaiset näkivät haasteita, joita syntyisi, kun vaeltaa erämaassa, he haluavat palata Egyptiin, jossa, vaikka orjuutettu, ne ainakin tuntui tietty johdonmukaisuus elämässään, tuttu rutiini.,

Tämä on taistelu, että monet ihmiset kohtaavat ainakin kerran tai toisen elämässä: haluttomuus kokeilla jotain uutta, kääntyä pois tuntemattomille vesille, eksy meidän mukavuus alueilla, kaikki riski matkustaa polku, joka on vähemmän tuttu tai mukava.

Kuten me oppia Babylonian Talmud, ”on pitkä tie, joka on lyhyt ja lyhyt matka joka on pitkä” (Tractate Eruvin 53b)., Matka Juutalaisen kansan läpi erämaan orjuudesta vapauteen on epäilemättä täynnä ja koettelemuksia, mutta lopulta, kautta kiertoteitse, olemme tullut yhtenäinen kansa, Israelin Kansa — Am Yisrael, vahvempi meidän kokemuksia, kypsempi kautta voittaminen ja lopulta, enemmän varma, että jättää Egypti oli itse asiassa oikein.

hänen runo ”The Road Not Taken,” Robert Frost kirjoitti, ”Kaksi tietä erkani toisistaan metsässä, ja otin yhden vähemmän matkusti, ja joka on tehnyt kaikki ero.,”Uskon, että helpolle reitille lähtemiselle on jotain sanottavaa, koska se saa meidät tuntemaan olomme turvalliseksi. Samalla olen myös sitä mieltä, että on olemassa jotain syvällistä tiellä vähemmän matkustanut, vaikka pidempi, tuulisempi ja vaarallisempi matkan varrella. Joskus, kovemmin me työtä jotain, sitä enemmän arvostamme sitä, mitä olemme saavuttaneet, kun saavumme määränpäähämme.