Määrittely
substantiivi, monikko: DNA-polymerases
(molekulaarinen biologia) entsyymi auttaa DNA: n replikaatio
Ravintolisä
– Polymerases ovat entsyymejä, jotka auttavat syntetisoimaan pitkiä ketjuja nukleiinihapot. On DNA-polymeraaseja ja RNA-polymeraaseja. DNA-polymeraasit ovat niitä, jotka osallistuvat dioksiribonukleotiditrifosfaattien DNA: n mallipohjaiseen synteesiin. Niitä käytetään DNA-molekyylien kokoamiseen kopioimalla DNA: n mallilanka emäspari-vuorovaikutusten mukaan., Ne toimivat yleensä pareittain siten, että kaksi uutta identtistä DNA-juostetta syntyy emo-DNA-molekyylin yhdestä juosteesta. DNA: n replikaatioprosessissa on mukana myös toinen helikaaseiksi kutsuttu entsyymiryhmä. Se helicase aueta DNA-molekyyli, jolloin replikointi haarukka siten, että DNA-polymerases lukea säikeet käytettäväksi malleja. DNA-polymeraasit lisäävät vapaita nukleotideja vasta muodostuvan juosteen 3′ päähän. Tämän seurauksena Uusi juoste venyy 5 ’Mabo 3’: n suuntaan.,
Esimerkkejä DNA-polymerases vuonna prokaryootit ovat seuraavat: DNA-polymeraasi I, DNA-polymeraasi II, DNA-polymeraasi III -, DNA-polymeraasi IV, ja DNA-polymeraasi V. DNA-polymerases I, II, ja III tunnetaan E. coli.. DNA-polymeraasi III näyttää olevan tärkein genomin replikaatio. DNA-polymeraasi I on tärkeä sen kyvylle muokata kasvavien säikeiden päässä olevia parittomia emäksiä. Retroviruksilla on ainutlaatuinen DNA-polymeraasi eli käänteiskopioijaentsyymi, joka syntetisoi DNA: ta RNA-mallilla.,
Kuin aitotumallisilla, esimerkkejä DNA-polymeraaseja on Polymeraaseja α, β, λ, γ, σ, μ, δ, ε, η, i, k, ζ, θ ja Rev1. Eläinsoluilla on DNA-polymeraaseja, jotka vastaavat DNA: n replikaatiosta tumassa ja mitokondrioissa.
Katso myös:

  • – polymeraasi
  • DNA:
  • DNA: n replikaatio
  • solunjakautumisen